GSP-tullietuudet 1.1.2014 lähtien, edunsaajamaat julkaistu
7/2014 LL
Säädös: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 978/2012, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, yleisen tullietuusjärjestelmän soveltamisesta ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 732/2008 kumoamisesta
Mainittu uusi GSP-asetus N:o 978/2012 on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä L 303, 31.10.2012 (THT 11/2013).
Asetuksessa tarkoitettuja tullietuuksia sovelletaan 1.1.2014 lähtien. Tätä edeltävä GSP-asetus N:o 732/2008 on vastaavasti kumottu 1 päivästä tammikuuta 2014 lähtien.
Siirtymähetken menettelyistä on ilmoitettu Tullin nettisivuilla 20.12.2013 julkaistussa asiakastiedotteessa ”Yleinen tullietuusjärjestelmä (GSP) uudistuu 1.1.2014”.
GSP-edunsaajamaat 1.1.2014 lähtien
Yleisen menettelyn piiriin kuuluvat edunsaajamaat sekä vähiten kehittyneitä maita koskevan erityisen menettelyn edunsaajamaat on julkaistu komission delegoidussa asetuksessa (EU) N:o 1421/2013 (EUVL L 355/31.12.2013). Tällä asetuksella on päivitetty uuden GSP-asetuksen 978/2012 maaliitteet I, II ja IV. Liite I kattaa myös sellaiset maat, jotka teoreettisesti voisivat tulla joskus saamaan GSP-tullietuuksia, mutta jotka eivät kuitenkaan saa näitä tullietuuksia 1.1.2014 lähtien. Liite I kannattaa sivuuttaa tullietuuksia tosiasiassa saavia maita tarkasteltaessa.
Liite II kattaa yleisen menettelyn edunsaajamaat, joihin tässä liitteessä sisältyvät myös vähiten kehittyneet edunsaajamaat. Etelä-Sudan (SS) on sisällytetty nyt tähän liitteeseen ja liitteeseen IV. Vähiten kehittyneitä maita on liitteessä IV yhteensä 49.
Liitteessä II Kiinan (CN), Ecuadorin (EC) ja Thaimaan (TH) kohdalla on merkintä (*), jonka mukaan nämä maat poistetaan GSP-edunsaajamaiden luettelosta 1.1.2015 lähtien. Malediivit on poistettu liitteestä IV vuoden 2014 alusta lähtien ja siirretty vastaavasti liitteeseen II. Myös Malediivit (MV) poistetaan liitteestä II eli GSP-edunsaajamaiden luettelosta 1.1.2015 lähtien (merkintä (*)).
Azerbaidzan (AZ) ja Iran (IR) on poistettu liitteestä II jo 18.12.2012 annetulla asetuksella 154/2013 (EUVL L 48, 21.2.2013). Asetusta sovelletaan kuitenkin vasta 22.2.2014 lähtien. Nämä maat eivät kuitenkaan jostain syystä ole enää mainittuina asetuksella 1421/2013 päivitetyssä liitteessä II. Taricissa nämä maat ovat vielä nyt yleisen menettelyn edunsaajamaina.
Burmaa/Myanmaria (MM) ei ole enää liitteessä II ja IV jätetty väliaikaisesti tullietuuksien ulkopuolelle, vaan maa on oikeutettu tullietuuksiin.
GSP+ -maat 1.1.2014 lähtien
GSP-asetuksen 978/2012 liitteessä III tarkoitetut GSP+ -maat on vahvistettu komission delegoidulla asetuksella (EU) N:o 1/2014 (EUVL L 1, 4.1.2014). GSP+ -maita ovat 1.1.2014 lähtien Armenia (AM), Bolivia (BO), Costa Rica (CR), Kap Verde (CV), Ecuador (EC), Georgia (GE), Mongolia (MN), Peru (PE), Pakistan (PK) ja Paraguay (PY). Mainitut maat on sisällytetty komission ylläpitämään Taric-tietokantaan GSP+ -maina (kestävää kehitystä ja hyvää hallintoa koskeva erityinen kannustusmenettely, SPGE).
GSP+ -edunsaajamaista peräisin olevien ja tähän menettelyyn kuuluvien tuotteiden (asetuksen 978/2012 liite IX) arvotullit suspendoidaan kokonaan (nollaksi). Niinikään paljoustullit suspendoidaan kokonaan lukuun ottamatta tuotteita, joiden tulleihin sisältyy paljoustullin lisäksi myös arvotulli.
Tuotealoja voidaan jättää tullietuuden ulkopuolella 1.1.2014 lähtien vain yleisessä menettelyssä (graduaatio, tullietuuksien suspendointi). Tämä ei ole enää mahdollista GSP+ -menettelyssä toisin kuin oli kumotussa asetuksessa vuoden 2013 loppuun asti.
Tiettyjä tuotealoja on täytäntöönpanoasetuksella 1213/2012 (EUVL L 348, 18.12.2012) jätetty yleisen menettelyn tullietuuksien ulkopuolelle 1.1.2014 lähtien seuraavilta mailta: Kiina, Costa Rica, Ecuador, Intia, Indonesia, Nigeria, Ukraina ja Thaimaa. Nämä etuuksien ulkopuolelle maakohtaisesti jätetyt tuotealat eivät käytännössä koske Costa Ricaa ja Ecuadoria, jotka siis 1.1.2014 lähtien ovat edelleen GSP+ -maita.
Komission delegoidulla asetuksella 155/2013 (EUVL L 48, 21.2.2013) on vahvistettu säännöt GSP+ -hakemusmenettelylle.
GSP+ -maita olivat 31.12.2013 asti Armenia, Azerbaidzan, Bolivia, Kolumbia, Costa Rica, Kap Verde, Ecuador, Georgia, Guatemala, Handuras, Mongolia, Nicaragua, Panama, Peru, Paraguay ja El Salvador.
Alkuperäsäännöt
Tullietuuksien saaminen edellyttää, että tuotteet ovat peräisin kysymyksessä olevasta edunsaajamaasta (alkuperätuote, asetuksen 978/2012 artikla 33). GSP-järjestelmän alkuperäsäännöt ovat tullikoodeksin soveltamisasetuksessa (ETY) N:o 2454/93 ja etenkin tämän soveltamisasetuksen muutoksessa (Komission asetus N:o 1063/2010, EUVL L 307, 23.11.2010). Näitä uudistettuja GSP:n alkuperäsääntöjä on sovellettu vuoden 2011 alusta lähtien.
Uusi GSP-asetus 978/2012 on aiheuttanut joitakin muutoksia myös alkuperäsääntöihin. Sen vuoksi tullikoodeksin soveltamisasetusta on muutettu asetuksella 530/2013 (EUVL L 159, 11.6.2013), jota sovelletaan 1.1.2014 lähtien.
Alueellista kumulaatiota sovelletaan seuraaviin neljään erilliseen alueelliseen ryhmään:
a) I ryhmä: Brunei, Filippiinit, Indonesia, Kambodža, Laos, Malesia, Myanmar/Burma, Thaimaa ja Vietnam; Singapore on poistettu tästä ryhmästä 1.1.2014 lähtien. Sen alkuperää olevia raaka-aineita sai käyttää 31.12.2013 asti alueellista kumulaatiota sovellettaessa. Myanmar/Burma on uusi ryhmän jäsen. Brunei ei ole tällä hetkellä GSP:n edunsaajamaa, mutta se kuuluu silti ryhmään I.
b) II ryhmä: Bolivia, Costa Rica, Ecuador, El Salvador, Guatemala, Honduras, Kolumbia, Nicaragua, Panama, Peru ja Venezuela;
c) III ryhmä: Bangladesh, Bhutan, Intia, Malediivit, Nepal, Pakistan ja Sri Lanka;
d) IV ryhmä: Argentiina, Brasilia, Paraguay ja Uruguay. Ryhmässä IV vain Paraguay on edunsaajamaa 1.1.2014 lähtien.
Samaan ryhmään kuuluvien maiden välistä alueellista kumulaatiota sovelletaan ainoastaan silloin, kun kumulaatioon osallistuvat maat ovat tavaran vientiajankohtana edunsaajamaita.
Myös alueiden välinen kumulaatio on mahdollinen I ja III ryhmään kuuluvien edunsaajamaiden välillä. Tällaisen kumulaation soveltaminen on mahdollista Indonesian ja Sri Lankan välillä komission täytäntöönpanoasetuksen 1328/2013 (EUVL L 334, 13.12.2013) perusteella. Asetus tulee voimaan 1.1.2014. Sri Lankalle on annettu oikeus käyttää Indonesian alkuperää olevaa HS-nimikkeeseen 2401 kuuluvaa valmistamatonta tupakkaa alkuperäkumulaation yhteydessä. Edellytyksenä on, että kumpikin näistä maista pysyy GSP-edunsaajamaana sinä ajankohtana, jona tuote viedään unioniin. Käytännössä indonesialaisista tupakanlehdistä valmistetaan Sri Lankassa sikareita.
Komission delegoidulla asetuksella 1083/2013 (EUVL L 293, 5.11.2013) on säädetty GSP-asetukseen liittyvien yleisten suojatoimenpiteiden toteuttamisesta ja tullietuuksien väliaikaista peruuttamista koskevaan menettelyyn liittyvien sääntöjen vahvistamisesta. Asetus on tullut voimaan 6.11.2013.
Komission internet-sivuilla on selkeä esitys uudesta GSP-asetuksesta ” 2014 - New GSP preferences apply”:
http://ec.europa.eu/trade/policy/countries-and-regions/development/generalised-scheme-of-preferences/index_en.htm
Esityksen kohdassa ”MEMO” (linkki) on selostettu muun muassa GSP-maiden jakaantumista järjestelmän eri menettelyihin. Kohdassa ”Practical guide” (linkki) on yksityiskohtaista viitteellistä tietoa GSP-edunsaajamaista.
Etelä-Afrikan etuuskohtelualkuperää olevat tuotteet
Komissio on laatinut viitteellisen ohjeen tilanteeseen, jossa Etelä-Afrikan GSP-alkuperää oleva tuote on saanut 31.12.2013 asti GSP-tullietuuden EU:ssa (alkuperäselvityksenä Form A), mutta tuote ei ole kuulunut EU:n ja Etelä-Afrikan välisen kauppasopimuksen tavarakatteeseen. GSP-tullietuus on poistunut Etelä-Afrikan alkuperätuotteilta vuoden 2013 loppuessa. Ohjeessa kuvataan, millä edellytyksillä tällaiselle tuotteelle voidaan antaa 1.1.2014 lähtien Etelä-Afrikka-sopimuksen mukainen tullietuus (alkuperäselvityksenä EUR.1 taikka kauppalaskuilmoitus). Menettely perustuu siihen, että Etelä-Afrikka -sopimuksen 19 artiklan 3 kohdan mukaan sovellettavien tullien taso ei nouse (EUVL L 311, 4.12.1999):
”Mitään uusia tuonti- tai vientitulleja taikka vaikutuksiltaan vastaavia maksuja ei saa ottaa käyttöön eikä jo sovellettavia tulleja tai maksuja nostaa yhteisön ja Etelä-Afrikan välisessä kaupassa tämän sopimuksen voimaantulopäivästä.”
Etelä-Afrikka -sopimuksen mukaisia tullietuuksia sovellettaessa tuotteen on oltava tämän sopimuksen alkuperäsääntöpöytäkirjan vaatimusten mukainen Etelä-Afrikan alkuperätuote. GSP-järjestelmän alkuperäsäännöt voivat poiketa (nimikkeestä riippuen) Etelä-Afrikka -sopimuksen alkuperäsäännöistä.
Linkki komission ohjeeseen: http://trade.ec.europa.eu/doclib/docs/2013/december/tradoc_151963.pdf
Lisätietoja asiasta antaa Leena Lehtinen, sähköposti: leena.lehtinen(at)tulli.fi
sekä Tullin alkuperäasiantuntijat.
