Hyppää sisältöön

Alkuperätodistusten jälkitarkastus ja vilpittömän mielen periaatteen soveltaminen

28.4.2010 16.13
Tiedote

74/2010, RAS/Seija Lehtinen

Jos alkuperätodistus Form A, EUR.1-tavaratodistus, EUR–MED-tavaratodistus tai vastaava (tietyin rajoituksin) käytössä oleva kauppalaskuilmoitus, jolla on tuontitullauksessa saatu etuuskohtelu, osoittautuu myöhemmin esimerkiksi suoritetussa jälkitarkastuksessa virheelliseksi, on maahantuoja tai muu tullivelan maksamisesta vastuussa oleva henkilö tai yritys (jatkossa lyh. ”tuoja”) lähtökohtaisesti vastuussa tavaroista kannettavista tulleista.

Viranomaisen virhe ja tuojan vilpitön mieli

Viranomaisen vahvistamien alkuperätodistusten (Form A, EUR.1 ja EUR–MED) osalta tuoja voi määrätyillä edellytyksillä vedota edellä mainitussa tilanteessa alkuperätodistuksen vahvistaneen viranomaisen virheeseen ja toisaalta omaan vilpittömään mieleensä voidakseen vapautua tullien maksamisesta (ks. tullikoodeksin 220 artiklan 2 kohdan b alakohta). Tullivelan maksamisesta vapauttaminen edellyttää sekä viranomaisen virheen toteamista että tuojan vilpittömän mielen osoittamista.

Viejämaan viranomaisen voidaan lähtökohtaisesti katsoa tehneen virheen vahvistaessaan myöhemmin virheelliseksi osoittautuvan alkuperätodistuksen. Tällaisessa tilanteessa katsotaan, että kyseessä on virhe, jota vilpittömässä mielessä oleva tuoja ei ole voinut kohtuudella havaita. Jos tällainen virhe kuitenkin johtuu viejän viranomaiselle antamista vääristä tai harhaanjohtavista tiedoista, kyseessä ei katsota olevan viranomaisen virhe. Poikkeuksena tästä ovat tilanteet, joissa viranomaiset tiesivät tai niiden olisi pitänyt tietää, että kyseiset tavarat eivät olleet oikeutettuja etuuskohteluun. Tuojamaan tulliviranomaisten vastuulla on selvittää yhteistyössä viejämaan viranomaisten kanssa, johtuiko viranomaisen virhe viejän antamista virheellisistä tiedoista (vrt. EY:n tuomioistuimen ratkaisu C-293/04 nk.Beemsterboer-asiassa).

Tuojan vilpittömän mielen osoittaminen

Artiklassa 220.2 (b) säädetään, että tuojan tulee noudattaa tulli-ilmoittamisessa kaikkia voimassa olevia säännöksiä. Tuojan tulee myös pystyä osoittamaan toimineensa kyseisten kaupallisten toimien aikana asianmukaista huolellisuutta noudattaen voidakseen varmistua siitä, että kaikki etuuskohtelun edellytykset ovat täyttyneet.

Kun tuoja (ostaja) ottaa kaupantekovaiheessa selvää erilaisista tavaraan, sen hintaan, toimittamiseen ja maksuehtoihin liittyvistä asioista, hän yleensä ottaa selvää myös tuontitavaroiden alkuperästä ja mahdollisesta etuuskohtelusta. Jos tuoja tiedustelee myyjältä, ovatko kyseessä olevat tuontitavarat oikeutettuja etuuskohteluun, ja voiko niille siten saada tähän kohteluun oikeuttavan alkuperäselvityksen (asianmukaisen alkuperätodistuksen tai kauppalaskuilmoituksen), on tämä jo osoitus ostajan halusta toimia oikein ja huolellisesti. Esimerkiksi edellä kuvatulla tavalla tuoja voi hankkia kirjallista näyttöä, jolla se voi tarvittaessa osoittaa toimineensa huolellisesti ja pyrkineensä ottamaan etukäteen selville, täyttyvätkö etuuskohtelun kaikki edellytykset. Asianmukaisten kysymysten ja johtopäätösten tekeminen onnistuu parhaiten, jos tuoja on itse riittävästi perehtynyt kyseisiin alkuperäsääntöihin

Vaikka tullikoodeksin 220.2 (b) artikla ei koskekaan kauppalaskuilmoituksia, myös niiden osalta on tuojan etu varmistaa ilmoitetun alkuperän oikeellisuus.

Tilanteita, joissa tuoja ei voi vedota vilpittömään mieleensä

  • Etuuskohtelu on saatu viejän antamalla kauppalaskuilmoituksella.
  • Viejä on antanut alkuperätodistuksen vahvistaneelle viranomaiselle virheellisiä tietoja, ja tämä on voitu osoittaa alkuperätiedustelun avulla (eikä todistuksen vahvistanut viranomainen ole tiennyt eikä sen oli pitänytkään tietää tietojen olevan virheellisiä).
  • Alkuperätodistus on väärennetty tai sen on antanut muu kuin toimivaltainen viranomainen.
  • Alkuperätodistus ei ole koskenut kyseisiä tavaroita tai se olisi muutoin selvästi hylättävissä ilman jälkitarkastusta.
  • Komissio on julkaissut EU:n virallisessa lehdessä ilmoituksen, jonka mukaan on perusteltua aihetta epäillä, että kyseinen viejämaa ei sovella etuuskohtelu-järjestelmää moitteettomasti.
  • Samojen tuontitavaroiden on todettu aikaisemmissa tuonneissa olleen määräysten vastaisia ja tämä on ollut tuojan tiedossa.                     

Tällä yleiskirjeellä korvataan aikaisemmin yleiskirjeellä n:o 171/2001 annetut ohjeet.

THT