Hyppää sisältöön

50 VUOTTA SITTEN: Ensimmäiset huumekoirat luovutetaan Tullin käyttöön

17.12.2019 8.00
Tiedote

Syksyn 1969 Tullin ensimmäiset neljä huumekoiraa ohjaajineen olivat viettäneet kurssilla Opaskoirakoululla. Joulukuun puoliväliin asti koirat olivat virallisesti olleet Sotainvalidien Veljesliiton Opaskoirakoulun omaisuutta. Sen ja Tullin välisen sopimuksen mukaan koirat oli vielä arvioitava ennen niiden luovuttamista ja käyttöönottoa. Joulukuussa koirat ja niiden osaamisen kävi arvioimassa Ruotsin armeijan koirakoulun asiantuntija. Luovuttamisesta päätettiin järjestää julkinen tilaisuus 17. joulukuuta 1969.

Paikalle oli kutsuttu viranomaisia ja tiedotusvälineitä. Vieraiden katsellessa koirat etsivät huumausaineita autosta, radion ja kynttilänjalan sisältä sekä sohvan toppauksista. Sanomalehdistö huomioi koirat näyttävästi. Kirjoitusten sävy oli positiivinen. Helsingin Sanomat korosti koirien yllätyksellistä roolia, nämä kun saattoivat ”ilmestyä jäljittämään missä tahansa”. Uusi Suomi-lehti painotti koiranohjaajien merkitystä: huumekoira ei kyennyt työskentelemään oma-aloitteisesti, vaan tarvitsi ”esimiehen”, joka määräsi, mitä piti tehdä ja milloin. Kaikki haastatellut tahtoivat oikoa sen julkisuudessa levinneen väärinkäsityksen, että koirat olisivat riippuvaisia huumausaineista.

Paikalla oli myös poliisin edustajia. Helsingin huumepoliisin tuolloinen päällikkö kertoi lehdistölle, että poliisin huumekoiran koulutus oli edelleen kesken, eikä etsintöjä sen avulla ollut vielä tehty. Tullin huumekoira Eri oli jo lokakuussa ehtinyt tekemään löydön tarkastettavasta rahtilaivasta.

Vaaleat labradorinnoutajat Eka ja Eri sijoitettiin Helsingin tullikamariin, jossa niiden ohjaajat Guy Grönvall ja Taisto Virkonmaa työskentelivät. Pääkaupunkiseudun lisäksi Helsingin koirakot liikkuivat laajalla alueella, kuten esimerkiksi Vaalimaan tulliasemalla. Musta uros Jopi siirtyi Edvin Ylilääkkölän kanssa Tornioon. Musta labradornarttu Luija ja sen ohjaaja Pekka Niemi siirtyivät virkapaikalleen Turkuun, jossa heidän työnään oli valvoa varsinkin Lounais-Suomen vilkkaita satamia. Luovutusta seuraavana päivänä Turussa järjestettiin erillinen julkinen tilaisuus, jossa Luija ja Pekka antoivat työnäytöksen kirpeässä pakkassäässä. Turun Sanomat oli paikalla, kun Luija löysi autosta hasispaketin.

Monet median edustajat olivat kiinnittäneet huomiota koirien kalliiseen hankintahintaan, joka oli 2 500 markkaa koiralta. Turun tilaisuudessa Pekka Niemi korosti, että, jos otettiin huomioon koirien 7–8 vuoden käyttöikä, hinta ei ollut millään tapaa kohtuuton. Nykyrahassa yhden koulutetun tullikoiran hankintahinta olisi ollut noin 3 800 euroa.

Tästä päivästä alkoi 50 vuoden menestystarina, jolle ei näy loppua.

Kuva: Koirat ohjaajineen harjoittelemassa. Kuvassa vasemmalta Edvin Ylilääkkölä ja Jopi, Pekka Niemi ja Luija, Tullin ensimmäinen koirakouluttaja Robert Schlauf, Taisto Virkonmaa ja Eri sekä Guy Grönvall ja Eka. Tullimuseo.

Lähteet: Nokki, Janne & Sulander-Seppänen, Tiia, Koirat Tullissa. 50 vuotta tullikoiratoimintaa. Merkurius 6. 2019; Helsingin Sanomat 18.12.1969; Uusi Suomi 18.12.1969; Turun Sanomat 23.12.1969.

Vuonna 2019 Tullin historiamuisteluissa käsitellään 50 ja 100 vuoden takaisia tapahtumia.

Lehdistötiedotteet Viisikymmentä vuotta sitten