FI

100 VUOTTA SITTEN: Villoja Suomeen Gruusiasta

29.6.2020 8.00
Tiedote

Georgiaa kutsuttiin vielä 1900-luvun alussa Suomessa venäläisittäin Gruusiaksi. Maa itsenäistyi Venäjästä vuonna 1918 Saksan tuella, sittemmin englantilaiset ottivat Georgian suojiinsa. Sata vuotta sitten tavarapulaa poteva Suomi koetti avata kauppasuhteita ”Taka-Kaukasiaan”, jonne tehtiin ensimmäinen kauppamatka laivalla vuonna 1919. Suomen vientituotteina olivat paperi ja pahvi. Vastineeksi saatiin tupakkaa sekä lampaanvillaa. Suomen tullilla oli tämän poikkeuksellisen kauppahankkeen vaiheissa oma roolinsa. 

Suomen kutomateollisuus oli paljolti tuontivillan varassa. Villan tuonti Venäjältä lisääntyi erityisesti ensimmäisen maailmansodan vuosina, mutta romahti vuoden 1917 vallankumouksen jälkeen. Maailmansodan vuoksi villan maailmanmarkkinat olivat sekaisin. Suomessa lampaanvillan tuontia, kauppaa sekä villaa raaka-aineena käyttävää teollisuutta alettiin valvoa ja säännöstellä tiukasti.

Villa oli muutenkin riskialtis hyödyke, sillä sen pelättiin levittävän tauteja. Ruotsin kauppakollegio ilmoitti keväällä 1920 erinäisten Venäjän alueiden olevan ruton saastuttamia. Suomessa Tullihallitus tiedotti yleisestä tautivaarasta laivaliikenteessä. Myöhemmin kesällä 1920 sisäministeriö kielsi kotitalouseläinten sekä niistä saatujen raaka-aineiden tuonnin useasta maasta, liikkeellä olevien eläintautien vuoksi. Jo ennen tätä villan maahantuonti ja tullaus olivat mahdollisia vain sisäministeriöltä haettavalla luvalla. Tuontiluvan ehtona oli, että hakija ilmoittaa Lääkintöhallitukselle, minne villat kuljetetaan.

Huhtikuussa 1920 sisäministeriö oli myöntänyt tuontiluvan toiminimelle Oy Kahma, jolle oli saapunut Hankoon suuri erä villaa Georgiasta. Muutama päivä ennen luvan myöntämistä Hangon tullikamarin kauttakulkuvarastoon oli viety yhteensä 572 paalia eli 94 tonnia villaa. Tuontiluvan saamisen jälkeen niistä oli heti toukokuun alussa tullattu noin kolmasosa, 177 paalia eli 32 tonnia. Tieto tullauksesta ei kuitenkaan ilmeisesti kulkenut Lääkintöhallitukseen, sillä kesäkuussa 1920 se kysyi Tullihallitukselta, vieläkö villat olivat Hangon tullikamarissa. Tullihallitus vastasi myöhemmin samassa kuussa ja kertoi, kuinka villojen kanssa oli menetelty. Tällöin vielä tullaamatta oli 395 paalia.

Smyrnalla Gruusiaan ja takaisin


Villaerän matka Hankoon oli pitkä ja monivaiheinen. Kaikki alkoi kesällä 1919 suomalais-ruotsalaisena kauppahankkeena. Tavarankuljetukset Venäjän kautta eivät olleet mahdollisia, joten ainoa vaihtoehto oli tuoda villat Suomeen meriteitse. Heinäkuussa 1919 ruotsalaisen Levant-yhtiön höyrylaiva ”Smyrna” lähti matkalle Hangosta ja pääsi perille Georgiaan syyskuussa. Kauppalehti uutisoi 15. maaliskuuta 1920 laivan palanneen Göteborgin kautta takaisin Hankoon. Matka oli kestänyt yhteensä seitsemän ja puoli kuukautta. 

Perillä Georgiassa olosuhteet olivat vaikeat, sillä valkoinen kenraali Denikin kävi sotaa Georgian alueelta Venäjän bolshevikkihallitusta vastaan. Maassa olikin huutava pula etenkin paperista ja pahvista, joten suomalaiset tuotteet menivät hyvin kaupaksi.  Maksuksi tavaroista Georgian tasavallan hallitus lupasi tupakkaa ja villaa. Niitä kuitenkin jouduttiin odottamaan useita kuukausia, eikä hallitus lopulta saanut kokoon sovittuja määriä. Osan puuttuvasta tupakasta Georgian hallitus peri väkisin paikallisilta kreikkalaisilta kauppiailta, jotka tyytymättöminä jättivät toimenpiteestä laillisen protestin maan hallitukselle.

Tämän pidemmälle Suomen ja Georgian välinen kauppa ei enää kehittynyt. Tullin laatimien tilastojen mukaan käytännössä koko Suomen ja Gruusian välinen kaupankäynti tehtiin tällä matkalla. Vuoden 1919 vientitilastoista käy ilmi, että Suomesta vietiin Georgiaan paperia, pahvia ja puutavaraa. Tilastoissa näkyy myös, että vuonna 1920 Georgiasta oli vain tuontia, mutta sinne ei enää viety tavaraa Suomesta. Keväällä 1921 Georgia liitettiin Neuvosto-Venäjään ja vuonna 1922 siitä tuli osa Neuvostoliittoa. Tämän jälkeen georgialaiset tavarat olivat neuvostoliittolaisia tavaroita. 1920- ja 30-luvuilla Suomen ja Neuvostoliiton välinen kauppa jäi kokonaisuudessaan varsin vähäiseksi.

Kuva: Höyrylaiva saapuu Hangon satamaan 1900-luvun alussa. Postikortti Knackstedt & Näther. Museovirasto.

Lähteet: Tullihallituksen kirjeet 1920. (KA); Lääkintöhallituksen kanslian arkisto (KA); Kauppalehti 27.3.1920. Harmaja, Leo, Tullipolitiikan vaikutus, Suomen kansantalouden teollistumissuunta ennen maailmansotaa. 1933; Suomen kauppa ulkomaiden kanssa sekä Tullilaitoksen kanto 1919 ja 1920. Tullihallitus.

Lehdistötiedotteet