Viennin etuuskohtelut

Alkuperätuotteelle etuuskohtelu

Vientituote saa määrämaassa etuuskohtelun, jos se on EU:n tai muun, sopimusverkostoon kuuluvan maan alkuperätuote. Maat, joiden kanssa EU:lla on vastavuoroinen vapaakauppa- tai muu tullietuussopimus, myöntävät EU:n alkuperätuotteille tullittomuuden tai alennetun tullikohtelun. Sopimusten mukaisesti myös eräiden muiden maiden tuotteille voidaan myöntää kumulaation perusteella vastaava tullietuuskohtelu.

Etuuskohtelu ei koske kaikkia tuotteita. Esimerkiksi arat maataloustuotteet on usein jätetty sopimuksissa etuuskohtelun ulkopuolelle.

Mitä etuuskohtelun saaminen edellyttää?

Etuuskohtelun saaminen määrämaassa (toinen sopimusosapuoli) edellyttää, että vientituote on EU:n tai mahdollisen sopimusverkostoon kuuluvan muun maan alkuperätuote. Ehdot tuotteen luokittelemiselle alkuperätuotteeksi, liittyen sen tuottamiseen, valmistamiseen tai kumulaation soveltamiseen, määritellään kunkin sopimuksen alkuperäsäännöissä.

Euro-Välimeri-sopimusverkoston alueella sovelletaan osittain yksittäisten alkuperäsääntöpöytäkirjojen sijaan yhteistä alueellista yleissopimusta (konventio).

Teollisuustuotteita koskevat yleensä riittävän valmistuksen ehdot (nk. nimikekohtaiset ”luettelosäännöt”), jotka voivat olla joko

  • nimikkeen muutos (nelinumeroisen päänimikkeen tasolla)
  • prosenttisääntö (ulkopuolisten ainesten maksimiosuus tai vähimmäisarvonlisä)
  • valmistusaste-ehto (esim. tekstiili- ja metallituotteille) tai 
  • edellä mainittujen yhdistelmä.

Luettelosäännöissä tavaroiden valmistusehdot esitetään nimikkeittäin tai nimikeryhmittäin. Lisäksi alkuperäsääntöjen artikloissa esitetään riittämättömät valmistustoimet sekä muut alkuperätuotteita ja etuuskohtelun saamista ja hallinnointia koskevat ehdot.

Alkuperäsäännöissä määritellään yksityiskohtaisesti ne määrämuotoiset alkuperäselvitykset, jollaisen esittämällä tuoja saa viennin kohdemaassa tullietuuskohtelun. Alkuperäselvityksen hakeminen tai laatiminen edellyttää, että viejä on selvittänyt vientituotteiden alkuperäaseman edellä mainittujen ehtojen mukaisesti. Katso alkuperäselvityksiä koskevat ohjeet:

Suoran kuljetuksen sääntö edellyttää, että tuotteet viedään suoraan EU:sta sopimusmaahan. Tämä vaatimus perustuu siihen, että tuotteiden on pysyttävä tullivalvonnassa kuljetuksen ja välivarastoinnin aikana, eikä tuotteille saa suorittaa muita kuin niiden purkamiseen, uudelleen lastaukseen ja kunnon ylläpitämiseen tarvittavia toimia.

Jos tavarat liikkuvat vain tietyllä sopimusalueella, kuten mm. Pan-Euro-Välimeri-sopimusten kattamalla alueella, ei suoran kuljetuksen sääntöä tarvitse noudattaa alueen sisällä, joten tavarat voivat olla siellä myös vapaassa liikkeessä.

Tullinpalautuskieltosäännös liittyy EU:ssa sisäisen jalostuksen menettelyn soveltamiseen. Tämä tullinpalautuskielto sisältyy useimpiin EU:n vapaakauppa- ja muihin tullietuussopimuksiin. Se tarkoittaa, että vientituotteiden valmistukseen käytetyistä ulkopuolisista raaka-aineista kannettua tullia ei saa pääsääntöisesti palauttaa valmiin tuotteen viennin yhteydessä, jos vientituotteelle annetaan alkuperäselvitys.

Jos alkuperätuotteelle halutaan antaa viennissä alkuperäselvitys, ei valmistuksessa käytetyistä raaka-aineista voi hakea tullinpalautusta ja tuotteesta kannettavat tullit on maksettava.

 

Huomioi nämä

EUR.1- (ja A.TR.) -tavaratodistuslomakkeita myy Grano Oy:n verkkokauppa KopiStore (www.kopistore.fi), Tullin lomakkeet.

EUR1-todistuksen voi vahvistuttaa Tullin asiakaspalveluja tarjoavissa tullitoimipaikoissa. Todistukset voi myös lähettää postitse Tulliin vahvistettavaksi.

Alkuperätuotteiden toistuvaa vientiä varten viejän kannattaa hakeutua valtuutetuksi viejäksi. Tällöin viejä voi itse laatia määrämuotoisen alkuperäilmoituksen lähetykseen liittyvään kaupalliseen asiakirjaan, eikä Tullin vahvistamaa EUR.1-tavaratodistusta tarvita.


Kyllä voi. Vapaakauppasopimusten alkuperäsääntöpöytäkirjoissa mainitaankin, että viejä tai tämän valtuuttama edustaja täyttää EUR.1-tavaratodistuksen ja sen hakemusosan.


EUR.1-tavaratodistuksen hakemusosan kääntöpuolella eli ”viejän ilmoituksessa” mainitaan, mitä viejän tulee siellä ilmoittaa. Viejän on mainittava, millä edellytyksillä tuotteesta on tullut todistuksessa tarkoitettu alkuperätuote. 

Se, mitä tulee ilmoittaa, riippuu siitä, mitä kysymyksessä olevan tuotteen (nimikkeen) alkuperäsäännössä edellytetään alkuperäaseman saavuttamiseksi. Tuote voi olla esimerkiksi kokonaan EU:ssa tuotettu (esim. EU:ssa kasvatettu ja käsitelty vilja). Tuote voi olla EU:ssa riittävästi valmistettu esimerkiksi siten, että ei-alkuperäainesten määrä ei ylitä niiden sallittua enimmäismäärää. Edelleen sääntö voi nimikkeestä riippuen olla esimerkiksi se, että valmistuksessa käytetty ei-alkuperäaines kuuluu eri nimikkeeseen kuin lopputuote (vientituote). Toisin sanoen se, mitä viejän on tässä kohdassa mainittava, riippuu vientituotteen nimikkeen nimikekohtaisen alkuperäsäännön vaatimuksista.

Viejän ilmoituksen alaviitteessä 1 on mainittu esimerkkejä asiakirjoista, joita voidaan käyttää todistusasiakirjoina ilmoitetun alkuperän oikeellisuuden todistamiseksi. Viejän tulee tässä kohdassa mainita, mitä todistusasiakirjoja hänellä on hallussaan. 


EUR.1-tavaratodistus voidaan poikkeuksellisesti antaa siihen merkittyjen tuotteiden viennin jälkeen, jos

  1. sitä ei ole annettu vientihetkellä erehdysten, tahattomien laiminlyöntien tai erityisolosuhteiden vuoksi tai
  2. tulliviranomaisia tyydyttävällä tavalla osoitetaan, että EUR.1-tavaratodistus on annettu, mutta sitä ei ole tuonnissa hyväksytty teknisistä syistä.

Jälkikäteen annettavan EUR.1-tavaratodistuksen kohtaan 7 on tehtävä englanninkielinen merkintä: ”ISSUED RETROSPECTIVELY”. 


Tavarantoimittajan ilmoitus (supplier´s declaration, entinen suomennos oli  ”hankkijan ilmoitus”) on pääasiassa EU:n sisäisessä kaupassa käytettävä tavaran alkuperän osoittava asiakirja.

Tavaran ostaja saattaa tarvita tavaran myyjältä tavarantoimittajan ilmoituksen voidakseen edelleen laatia tavaralle etuuskohteluun oikeuttavan alkuperäilmoituksen, kun hän myy tavaran EU:n sopimuskumppanimaahan. Tavarantoimittajan ilmoitus voidaan laatia myös tavaraan sisältyvän EU-osuuden ilmoittamiseksi EU:n sisäisessä kauppatapahtumassa ostajalle. Ostaja voi tällöin hyödyntää tavaran jatkojalostuksessa tavaraan jo sisältyvän EU-osuuden, jotta hän voi saada sille etuuskohtelun.


Tässä tarkoitetaan yksittäistä lähetystä koskevaa tavarantoimittajan ilmoitusta tuotteista, joilla on etuuskohteluun oikeuttava alkuperäasema asetuksen 2015/2447 liitteessä 2215.

”Allekirjoittanut ilmoittaa, että tässä asiakirjassa luetellut tavarat  _ _ _ _ _  (1) ovat EU:n (2) alkuperätuotteita ja ovat Sveitsin, Tunisian ja Marokon (3) kanssa käytävässä etuuskohtelukaupassa sovellettavien alkuperäsääntöjen mukaisia.

Allekirjoittanut ilmoittaa, että (4):

  • (X ) kumulaatiota on sovellettu Norjan kanssa
  • ( ) kumulaatiota ei ole sovellettu.

Kohdassa 3 ilmoitetaan se sopimuskumppanimaa (esim. Sveitsi), jonne EU:ssa oleva tavaran ostaja on ilmoittanut aikovansa viedä tavaran. Edellytyksenä on se, että tavara täyttää EU:n ja Sveitsin välisen vapaakauppasopimuksen alkuperäsääntöjen edellytykset.

Ostaja on saattanut pyytää myyjää merkitsemään kohtaan 3 kaikki EU:n vapaakauppasopimukset siltä varalta, että ostaja veisi tavaraa useisiin EU:n sopimuskumppanimaihin. Tähän voidaan kuitenkin merkitä vain ne sopimuskumppanimaat, joiden kanssa solmittujen sopimusten alkuperäsääntöjen edellytykset täyttyvät.

Jos kohdassa 4 ilmoitetaan sovelletun kumulaatiota esim. Norjan kanssa, niin tällöin kohdassa 3 alkuperäsääntöjen edellytykset voivat täyttyä ainoastaan Euro-Välimeri-sopimusverkoston maiden sopimuksissa.


  • Jos lähetyksen sisältämien alkuperätuotteiden arvo ylittää 6 000 euroa, viejällä on oltava tullin myöntämä kirjallinen valtuutetun viejän lupa, jossa yritykselle on annettu  yrityskohtainen lupanumero. Tämän luvan nojalla valtuutettu viejä voi laatia määrämuotoisia alkuperäilmoituksia vientilähetyksien kaupallisiin asiakirjoihin (yleensä viejäyrityksen kauppalaskuihin). Alkuperäilmoituksiin sisällytetään Tullin viejälle antama lupanumero.
  • Jos lähetyksen sisältämien alkuperätuotteiden arvo ei ylitä 6 000 euroa, kuka tahansa viejä voi laatia määrämuotoisen alkuperäilmoituksen lähetykseen liittyvään kaupalliseen asiakirjaan (yleensä myyjäyrityksen kauppalaskuun). Tällöin alkuperäilmoituksessa on oltava viejän alkuperäinen allekirjoitus.
  • Sen, joka laatii alkuperäilmoituksen, on aina pystyttävä asiakirjalla todistamaan lähetykseen sisältyvien tuotteiden alkuperäasema. Tämä asiakirjanäyttö tulee olla yrityksessä ja Tullin käytettävissä alkuperäilmoitusta laadittaessa.

Lisää aiheesta
Ota yhteyttä
Tullineuvonta, yritysasiakkaat
ma–pe 8–16

Kysy tullineuvonnasta

Puhelun hinta lanka- ja matkapuhelinliittymästä
0 snt/min. + pvm/mpm.

Miten kehittäisit tätä sisältöä?

Haluamme kehittää palveluamme paremmaksi. Käyttäjäpalaute on meille siksi arvokasta. Mikäli sinulla on kehitysajatus tai suora palaute jostain verkkopalvelumme osasta, toivomme sinun kertovan siitä meille

Lähetä palautetta