Miten alkuperäselvitysten oikeellisuutta valvotaan?

Tulli voi oma-aloitteisesti tarkastaa vientiyrityksen kirjanpidosta, onko vientituotteelle ollut edellytyksiä hakea tai laatia etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperäselvitystä. Vientituotteen alkuperä voidaan tarkastaa myös viennin kohdemaan eli tuontimaan tullin pyynnöstä.

Jos osoittautuu, että alkuperäselvitys on haettu tai laadittu väärin perustein vientimaassa, niin etuuskohtelu evätään viennin kohdemaassa.

Viejän, joka hakee Tullista EUR.1-tavaratodistusta tai laatii itse kauppalaskuilmoituksia, on pystyttävä esittämään asiakirjat, jotka todistavat tuotteen alkuperäaseman. Nämä asiakirjat on säilytettävä Tullin arkistointiohjeiden mukaisesti vähintään kuusi vuotta sen kalenterivuoden päättymisestä, jona tavarat on viety.

Oikeellisuus ja virhetilanteet

Alkuperäselvitys oikeuttaa alkuperätuotteen vapaakauppa- tai tullietuussopimuksen tai -järjestelyn mukaiseen etuuskohteluun viennin kohdemaassa. Näihin sopimuksiin tai -järjestelyihin sisältyvät aina myös alkuperäsäännöt, joissa määritellään, mitä ehtoja tavaroiden tuottamisen tai valmistuksen on vähintään täytettävä, jotta tuote saavuttaa alkuperäaseman.  Alkuperäsäännöissä määritellään tarkasti alkuperäselvitysten muoto ja sisällölliset vaatimukset. Alkuperäsäännöt sisältävät myös määräykset hallinnollisesta viranomaisyhteistyöstä, joka käsittää mm. tavaroiden alkuperäaseman, alkuperäselvitysten oikeellisuuden ja aitouden tarkastukset eli verifioinnit.

Kun alkuperäselvityksiä laaditaan ja annetaan, viejän edellytetään noudattavan kulloinkin sovellettavan sopimuksen tai järjestelyn alkuperäsääntöjä ja siten myös alkuperäselvitysten oikeellisuutta koskevia säännöksiä. Tavaratodistushakemusten tai kauppalasku- tai alkuperäilmoitusten muotomääräyksiä on noudatettava tarkasti. Pienet poikkeavuudet tai selvät kirjoitusvirheet eivät välttämättä aiheuta alkuperäselvityksen hylkäämistä.

Jos viennin kohdemaa havaitsee alkuperäselvityksessä teknisiä virheitä tavaroita tullattaessa tai myöhemmin, asiakirja hylätään ja annetaan tuojalle takaisin. Tällaisessa tapauksessa tuoja voi pyytää viejältä uuden, asianmukaisen alkuperäselvityksen jälkikäteen

Alkuperäasiakirjojen aitouden ja oikeellisuuden epäileminen johtaa jälkitarkastusmenettelyyn, ja tietyissä tapauksissa etuuskohtelu voidaan evätä myös ilman tarkastusta.

Alkuperän jälkitarkastukset eli verifioinnit

Viennin kohdemaa voi tarkastaa alkuperäselvityksen tai alkuperäselvitysten oikeellisuuden joko pistokokein, riskianalyysin perusteella tai aina, kun on syytä epäillä alkuperäselvitysten aitoutta tai oikeellisuutta. Tällöin viennin kohdemaan toimivaltaiset viranomaiset lähettävät alkuperäselvitykset tarkastettavaksi eli verifioitavaksi vientimaan vastaaville toimivaltaisille viranomaisille.

Suomen tulli pyytää viejää selvittämään alkuperäselvitysten oikeellisuuteen vaikuttavat tekijät ja esittämään tarvittavat todisteasiakirjat, kun se on vastaanottanut jälkitarkastuspyynnön.

Seuraamukset väärin perustein tai muutoin virheellisesti annetuista alkuperäselvityksistä

Välittömänä seurauksena alkuperäselvityksen hylkäämisestä viennin kohdemaassa on yleensä se, että tullit kannetaan siellä täysimääräisinä mahdollisine korotuksineen ja muine seuraamuksineen. Jos tuoja joutuu maksamaan tullit viejän virheen takia, se vaatii yleensä viejältä hyvitystä tai muuta korvausta kärsimästään vahingosta. Jos tällainen virhe on toistunut useissa lähetyksissä, viejälle kertyy tästä helposti huomattava korvaussumma, etenkin kun viennin kohdemaat usein soveltavat korkeampia yleisiä tulleja kuin EU.

Jos viejä rikkoo toistuvasti alkuperäsääntöjä tai käyttää lupaa muutoin väärin, tulliviranomaiset voivat peruuttaa valtuutetun viejän luvan. Lupaehtojen rikkomisesta tai laiminlyönnistä voidaan määrätä myös kansallisen tullilain mukainen virhemaksu.

Alkuperäsäännöissä (esim. Paneurooppa–Välimeri-sääntöjen 35 artikla) on maininta mahdollisista seuraamuksista siinä tapauksessa, että viejä laatii tai laadituttaa vääriä tietoja sisältävän asiakirjan saadakseen tuotteille etuuskohtelun viennin kohdemaassa. Suomessa tällaisista seuraamuksista on säädetty rikoslain 46 luvun 10 §:ssä. Sen mukaan vientitavaran alkuperää koskevan väärän tiedon antamisesta voi seurata sakkoa tai enintään kaksi vuotta vankeutta

                            


Asiasanat Arkistointi