Tilastokuvaus: Jälleenvienti

Jälleenviennin määrittely

Vienti Suomesta sisältää sekä Suomessa valmistettuja että muualla tuotettuja tavaroita. Jossain muualla kuin Suomessa valmistettujen tavaroiden toimitukset Suomen kautta voidaan luokitella tullikohtelun mukaan kolmeen ryhmään:

  1. Kauttakuljetus eli transito. Transitotoimitukset kulkevat Suomen tullialueen kautta, mutta niitä ei missään vaiheessa lasketa vapaaseen liikkeeseen Suomessa. Transito ei kuulu tämän selvityksen piiriin, eikä se ole mukana ulkomaankauppatilastossa.
  2. Tavaroiden tuonti maahan väliaikaisesti esim. säilytettäväksi tullivarastossa, korjattavaksi tai jalostettavaksi. Tämä EU:n säädösten mukaan määritelty jälleenvienti on vähäistä eikä kuulu tämän selvityksen piiriin.
  3. Muualla valmistettujen ja Suomeen tuotujen tavaroiden vienti edelleen. Kyseiset tavarat voivat Suomessa vaihtaa omistajaa, niitä voidaan varastoida, pakata uudelleen ja varustaa esim. käyttöohjeilla. Tavaran olennainen luonne ja CN-tavaraluokituksen mukainen tavaranimike ei kuitenkaan käsittelyn aikana muutu.

Tässä katsauksessa jälleenvienniksi katsotaan Suomeen tuodut ja edelleen viedyt tavarat, jotka eivät ole Suomessa vaihtaneet omistajaa tai ovat vaihtaneet omistajaa konsernin sisällä. Näitä tavaroita on voitu Suomessa varastoida, pakata uudelleen tai varustaa esim. käyttöohjeilla siten ettei tavaran olennainen luonne ja CN-tavaraluokituksen mukainen tavaranimike ole käsittelyn aikana muuttunut.

Jälleenviennin laskentamenetelmä

Jälleenvienti lasketaan tarkastelemalla yritysten ja konsernien läpi kulkevia tavaravirtoja tuoteluokittain. Tarkasteltavat toimijat ovat joko konserneja, eli emoyhtiö ja sen tytäryritykset, tai yksittäisiä yrityksiä.

Tavaraluokittainen tarkastelu tehdään CN-nimikkeistön (Combined Nomenclature) tarkimmalla 8-numeron tasolla (CN8). Yrityksen tai konsernin saman tuoteluokan tuonti- ja vientitavaroista jälleenvienniksi katsotaan vain ne tuotteet, joissa tuonnin alkuperämaa on muu kuin viennin kohdemaa eli tavara ei palaudu lähtömaahansa. Kun yritys tai konserni sekä tuo että vie saman CN8-luokan tavaraa, jälleenvienniksi katsotaan ne viedyt tavarat, joiden määrän saman yrityksen tai konsernin kyseisen CN8:n tuonti kattaa. Sitä paljonko tuonnista tosiasiassa päätyy kotimarkkinoille ja paljonko vientitavaroista on peräisin muualta kuin omasta tuonnista, eli esimerkiksi Suomessa tuotettua omaa tuotantoa, ei pystytä erittelemään aineistosta.

Tapauksissa, joissa yritys tuo tietyn CN8-luokan tavaraa vähemmän kuin vie, koko tuonti katsotaan jälleenvienniksi. Tällöin tavaran jälleenviennin määrä maittain lasketaan jakamalla yrityksen kyseisen CN8-luokan tuonnin määrä viennin kohdemaittain samassa suhteessa kuin yrityksen koko vienti jakaantuu eri maille kyseisen CN8-luokan osalta. Esimerkiksi, jos yritys tuo maahan 100 kiloa CN 11041290:aa ja vie Venäjälle 200 kiloa ja Ruotsiin 100 kiloa samaa CN8:a, niin silloin tuonnista oletetaan jälleenvienniksi kaksi kolmasosaa Venäjälle ja yksi kolmasosa Ruotsiin. Vastaavasti, jos yritys tuo 50 kiloa tiettyä CN8:a ja vie 90 kiloa, joista kaikki kohdistuu ainoastaan Venäjälle, niin silloin 50 kiloa määritellään jälleenvienniksi Venäjälle. Tapauksissa, joissa tietyn CN8:n tuonti kattaa saman CN8:n koko viennin, jälleenvienniksi lasketaan tämän CN8:n koko vienti. Esimerkiksi jos tuontia on 300 kiloa ja vientiä Ruotsiin 100 kiloa ja Venäjälle 100 kiloa, jälleenvienniksi Venäjälle määräytyy 100 kiloa ja Ruotsiin 100 kiloa.

Jälleenviennin arvo lasketaan käyttämällä aluksi tuonnin ja viennin paljouksia eli useimmissa tapauksissa kilomääriä, jotta tuonnin ja viennin välillä tapahtuva arvonnousu ei vääristäisi tilastoa. Sähköenergian CN 27160000 tapauksessa laskentaan käytetään megawattituntia. Jälleenviennin arvo lasketaan käyttäen yritys- tai konsernikohtaisia keskihintoja CN8-luokittain oletuksella että yrityksen tai konsernin jälleenvientitavara on kilo- tai yksikköhinnaltaan samanarvoista kuin yrityksen muukin vienti.

Tavaravirtojen arvonnousu on laskettu tuontia ja vientiä harjoittavien yritysten CN8-kohtaisten tuonnin ja jälleenviennin tavaravirtojen kilo- tai yksikköhintojen pohjalta. Esimerkiksi, jos yritys maahantuo tiettyä CN8:aa kilohinnaltaan 3 euroa per kilo ja jälleenvie tätä samaa tuotetta 4 euroa per kilo muodostuu arvonnousuksi 33 %. Arvonnousu on laskettu poistamalla tavaravirroista matkapuhelimet ja niiden osat (CN 85171200 ja 85177090) sekä henkilöautot (CN 87032110–87039090). Laskennassa ei pystytä erottelemaan tuonnista Suomen markkinoille päätyviä tavaroita eikä viennissä Suomessa tuotettuja tavaroita.

Tulli on tuottanut vuosina 2005–2010 katsauksia Venäjälle suuntautuvasta jälleenviennistä. Kyseisen katsauksen laadinta perustui makrotason tuotanto- ja ulkomaankauppatilastojen vertailuun. Menetelmäerojen vuoksi tämän katsauksen ja Jälleenvienti Venäjälle -katsauksen luvut eivät ole suoraan vertailukelpoisia.


Asiasanat