Hyppää sisältöön

Suomen ja Kiinan välinen kauppa vuonna 2018 (1-8)

29.11.2018 9.00



Tulli, Tilastointi

Sellun vienti Kiinaan kasvoi voimakkaasti kuluvana vuonna

Suomen Kiinan-kaupan kehitys tammi-elokuussa linjassa EU28-maiden kaupan kanssa

Suomen tavaravienti Kiinaan kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan viisi prosenttia tammi-elokuussa viime vuoden vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vienti oli arvoltaan 2,3 miljardia euroa. Viennin arvon kasvu hidastui selvästi viime vuodesta, jolloin viennin arvo nousi 27 prosenttia. Tuonti Kiinasta oli kuluvan vuoden tammi-elokuussa arvoltaan liki kolme miljardia euroa, mikä oli lähes sama kuin viime vuoden elokuussa. Tuonti kasvoi 13 prosenttia viime vuonna. Suomen viennin kasvu oli linjassa EU-maiden viennin kehityksen kanssa kuluvana vuonna: Eurostatin mukaan EU28-maiden tavaravienti Kiinaan kasvoi tammi-elokuussa viisi prosenttia ja tavaratuonti Kiinasta kolme prosenttia.[1]

Kiinan-kaupan kauppataseen vaje on laskenut tasaisesti vuodesta 2015 lähtien. Alijäämää kertyi 670 miljoonaa euroa kuluvan vuoden tammi-elokuussa. Viime vuoden tammi-elokuussa vaje oli 795 miljoonaa euroa. Kymmenen vuotta sitten vuosittaista alijäämää tuli jopa 2,3 miljardia euroa. 

Kiinan osuus Suomen viennistä oli tammi-elokuussa 5,5 prosenttia. Osuus pieneni hieman edellisvuoden 5,7 prosentista. Tuonnissa Kiinan osuus kutistui edellisvuoden 7,4 prosentista 6,8 prosenttiin. Kiina oli tammi-elokuussa Suomen viidenneksi suurin vientimaa Alankomaiden jälkeen ja Venäjää edellä. Viime vuonna Kiina oli kuudes. Tuonnissa Kiina oli kuluvana vuonna neljänneksi suurin Ruotsin jälkeen ja Alankomaita ennen. Järjestys oli sama myös viime vuonna. Aasian maista Kiina on Suomen selvästi suurin kauppakumppani kauppavaihdon mukaan laskettuna. Vienti Kiinaan kehittyi kuitenkin hieman heikommin kuin vienti Japaniin (+20 %) ja vienti Etelä-Koreaan (+32 %). Tuonti Japanista kasvoi neljä prosenttia ja tuonti Etelä-Koreasta 13 prosenttia. 

Paperimassan viennin jyrkkä kasvu vaikutti eniten Kiinaan viennin nousuun alkuvuonna. Nikkelin vientihintojen nousun ansiosta malmien ja rikasteiden sekä metallien viennin arvo kasvoi niin ikään selvästi. Kojeiden ja mittareiden vienti kasvoi myös vauhdikkaasti. Teollisuuden koneiden ja laitteiden vienti oli lähes viime vuoden tasolla, mutta sähkötekniikan vientiin tuli laskua elektroniikan komponenttien viennin heikkenemisen myötä. Kokonaisviennin positiivista kehitystä painoi alaspäin sahatavaran viennin jyrkkä lasku.

Kiinasta tuodaan erityisesti elektroniikkaa, muun muassa puhelimia ja tietokoneita, sekä tekstiilejä ja vaatteita. Sähkötekniikan tuonti Kiinasta laski hieman. Pientä laskua tuli myös metallitavaroiden tuontiin. Vaatteiden ja tekstiilien tuonti oli lähes viime vuoden tasolla. Teollisuuden koneiden ja laitteiden sekä näiden osien tuonti Kiinasta kasvoi vakaasti.


[1] Eurostat news release 158/2018

Tiedustelut:

Kaarna, Anssi p. 040 332 8153
Telasuo, Christina  p. 040 332 1828
Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi

Yksityiskohtaiset tavaroiden ulkomaankauppatilastot maksutta käyttöösi Uljaksesta  http://uljas.tulli.fi
Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2008-2018(1-8)
  • Kuvio 1. Suomen ja Kiinan välinen kauppa v. 2008-2018(1-8)

Asiasanat
Ulkomaankaupan maakatsaus
Seuraava julkistus

29.11.2018