Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa vuonna 2017 (1-10)

29.1.2018 9.00



Tulli, Tilastointi

Vienti Etelä-Koreaan kääntyi kasvuun viime vuonna

Mikropiirien tuonti Etelä-Koreasta nousi jyrkästi tammi-lokakuussa

Suomen tavaravienti Etelä-Koreaan kasvoi Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan 20 prosenttia viime vuoden tammi-lokakuussa vuoden 2016 vastaavaan ajanjaksoon verrattuna. Vienti kääntyi parin viime vuoden lasku-uran jälkeen nousuun. Vienti oli arvoltaan 643 miljoonaa euroa. Tuonti Etelä-Koreasta oli samalla ajanjaksolla arvoltaan 550 miljoonaa euroa, kasvua 38 prosenttia vuoden 2016 vastaavasta ajanjaksosta. Suomen kauppa Etelä-Korean kanssa kasvoi tammi-lokakuussa selvästi EU-maiden yhteenlaskettua kauppaa nopeammin: Eurostatin mukaan EU28-maiden vienti Etelä-Koreaan kasvoi tammi-lokakuussa 17 prosenttia ja tuonti Etelä-Koreasta 24 prosenttia.[1]

Etelä-Korean osuus Suomen viennistä oli viime vuoden tammi-lokakuussa 1,3 prosenttia. Osuus ei muuttunut vuoden 2016 vastaavasta ajanjaksosta. Tuonnissa Etelä-Koreasta osuus kasvoi vuoden 2016 tammi-lokakuun 0,9 prosentista 1,1 prosenttiin. Sekä viennin että tuonnin osuudet ovat säilyneet suurin piirtein entisellään viime vuodet. Etelä-Korea oli tammi-lokakuussa 2017 Suomen 17. suurin vientimaa Tanskan jälkeen ja Sveitsiä edellä. Tuonnissa Etelä-Korea oli 19. suurin Japanin jälkeen ja Itävaltaa ennen. Aasian maista Etelä-Korea on sekä tuonnissa että viennissä Suomen kolmanneksi suurin kauppakumppani Kiinan ja Japanin jälkeen.

Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppatase oli vuoden 2017 tammi-lokakuussa ylijäämäinen 93 miljoonaa euroa. Vuoden 2016 tammi-lokakuussa ylijäämä oli 137 miljoonaa euroa ja koko vuonna 118 miljoonaa euroa. 2000-luvun alussa Suomen kauppa Etelä-Korean kanssa oli vuosittain selvästi alijäämäistä, mutta on vuodesta 2013 lähtien ollut vuosittain ylijäämäistä. Puhelinlaitteiden tuonti Etelä-Koreasta piti kauppataseen selvästi alijäämäisenä 2000-luvulla, mutta vuoden 2009 tuonnin lasku palautti taseen tasapainon.

Suomen vienti Etelä-Koreaan keskittyy koneisiin ja laitteisiin; ryhmän osuus koko viennin arvosta on hieman yli puolet. Kasvussa oli sähkögeneraattoreiden ja -moottoreiden vienti, joiden osuus kokonaisviennistä oli jopa 27 prosenttia. Kasvua tilastoitiin myös sähkömuuntajien viennin arvoon. Muiden päätoimialojen tuotteiden vienti oli arvoltaan selvästi pienempää. Kemianteollisuuden tuotteiden vienti kasvoi nopeasti, mutta paperin ja pahvin vienti laski hieman vientimäärien pudottua. Muiden metsäteollisuuden tuotteiden, pääasiassa vanerin, sahatavaran ja puusepäntuotteiden, viennin arvo kasvoi. Raudan ja teräksen sekä nikkelin viennin arvo laski jyrkästi vientimäärien laskun vuoksi. Päätoimialojen ulkopuolella kasvua tuli sianlihan ja turkisnahkojen vientiin.

Suomi tuo Etelä-Koreasta pääasiassa koneita, laitteita ja henkilöautoja: ryhmän osuus oli viime vuoden tammi-lokakuussa lähes 78 prosenttia koko tuonnin arvosta. Arvoltaan suurimmista yksittäisistä tavaroista kasvua kirjattiin kaivinkoneiden ja henkilöautojen tuontiin, mutta puhelinlaitteiden tuonti laski jyrkästi. Elektroniikan komponenttien, eli prosessorien, muistien ja muiden piirien, tuonti kasvoi sen sijaan erittäin nopeasti jopa 170 miljoonaan euroon. Komponenttien osuus koko tuonnista oli jo lähes kolmasosa.

Viime vuonna Suomen vienti Etelä-Koreaan kasvoi hieman hitaammin kuin vienti Japaniin. Tuonti Etelä-Koreasta sen sijaan kasvoi selvästi nopeammin kuin tuonti Japanista.


[1] Eurostat news release 194/2017

Tiedustelut:

Kaarna, Anssi p. 040 332 8153
Telasuo, Christina  p. 040 332 1828
Sähköposti: etunimi.sukunimi@tulli.fi

Yksityiskohtaiset tavaroiden ulkomaankauppatilastot maksutta käyttöösi Uljaksesta  http://uljas.tulli.fi
Kuvio 1. Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa v. 2007-2017(1-10)
  • Kuvio 1. Suomen ja Etelä-Korean välinen kauppa v. 2007-2017(1-10)




Asiasanat

Miten kehittäisit tätä sisältöä?

Haluamme kehittää verkkopalveluamme yhteistyössä asiakkaidemme kanssa. Siirry antamaan kehitysehdotuksesi klikkaamalla "Lähetä kehitysehdotus".

Lähetä kehitysehdotus