Kuka on Intrastat-tietojen ilmoittaja?

Tiedonantajia ovat sisäkauppaa käyvät arvonlisäverovelvolliset. Kukin jäsenmaa määrittelee kalenterivuosittain vuosituonnin ja -viennin arvoon perustuvan tilastointirajan. Se määritellään jäsenmaakohtaisesti siten, että mahdollisimman monet pienimmät tuojat ja viejät vapautuvat tilastoilmoitusten antamisesta tilaston laatutason säilyessä kuitenkin riittävän hyvänä. Ilmoittamisesta vapautettujen pienten yritysten sisäkaupan kokonaisarvotiedot sisältyvät tuonnin ja viennin kuukausiarvoihin erittelemättömänä tuontina ja vientinä. 

Tiedonantajat määritellään niiden yhteisöhankintojen ja -myyntien kokonaisarvojen perusteella, jotka tavaran ostaja tai myyjä ilmoittaa verottajalle annettavassa veroilmoituksessa.

Tulli saa verohallinnosta kuukausittain yrityskohtaiset sisäkaupan myyntien ja hankintojen kokonaisarvot, joiden avulla määritellään tilastotietojen ilmoittamisen alkamisajankohta tilastovuoden aikana (veroilmoituksen kohta 311 Tavaran myynti EU-maihin ja kohta 313 Tavaraostot EU-maista). Niitä käytetään myös tilastotuotannossa valvonta- ja tarkistetietoina seurattaessa yrityksen ilmoittamista. 

Tilastotietojen ilmoittamisen alkamisajankohta määritellään erikseen hankinnoista (tuonti) ja toimituksista (vienti):

Jos yrityksen yhteisöhankintojen määrä kalenterivuoden aikana ylittää 550 000 euroa, yrityksen on annettava tilastoilmoitukset vain tuonnistaan.
Jos yrityksen yhteisötoimitusten määrä kalenterivuoden aikana ylittää 500 000 euroa, yrityksen on annettava tilastoilmoitukset vain viennistään.
Jos kynnysarvo ylittyy sekä yhteisöhankinnoissa että -toimituksissa, yrityksen on annettava tilastoilmoitukset sekä tuonnissa että viennissä.

Kun tuonnin tai viennin arvo kalenterivuoden alusta laskettuna ylittää tilastointirajan, lähetetään yritykselle ilmoitus tilastotietojen ilmoittamisen alkamisajankohdasta sekä tarvittava Intrastat-materiaali ohjeineen. Yrityksen ei siten tarvitse itse seurata kynnysarvojen mahdollista ylittymistä. Käytännössä ilmoittaminen alkaa yritykselle lähetettyä ilmoitusta seuraavan kuukauden alusta ja jatkuu tämän jälkeen keskeytyksettä.

Vastuu Intrastat-tietojen ilmoittamisesta

Tuontia ja vientiä koskevien tilastotietojen ilmoittamisesta vastuussa olevat osapuolet on määritelty EU-sisäkaupan perusasetuksessa nro 638/2004, muutos nro 222/2009, art. 7.

Ensisijainen vastuu tietojen ilmoittamisesta on sillä, joka on tehnyt sopimuksen (lukuun ottamatta kuljetussopimusta) tavaran hankinnasta (tuonti) tai toimituksesta (vienti) (ks. esimerkit 1, 2 ja 3).

Toissijainen vastuu on tavaran vastaanottajalla tuonnissa tai lähettäjällä viennissä tai sillä, joka pitää hallussaan toimituksen tai lähetyksen kohteena olevia tavaroita (ks. esimerkki 4).

Esim. 1

Suomalainen yritys FI myy ruotsalaiselle yritykselle SE tavaroita, jotka FI myös toimittaa suoraan SE:lle.

Kyseessä on ns. normaali kauppa, jossa myyjä myös toimittaa tavarat suoraan ostajalle. FI ilmoittaa kyseiset tavaratoimitukset tilastoilmoituksessaan.

Esim. 2

Suomalainen yritys FI 1 myy (kotimaan arvonlisäverollinen lasku) toiselle suomalaiselle yritykselle FI 2 tavaroita, jotka FI 2 myy (yhteisömyynti) edelleen tanskalaiselle yritykselle DK. Tavarat toimitetaan suoraan     FI 1:n varastosta Tanskaan DK:lle.

FI 2 ilmoittaa kyseiset tavaratoimitukset Intrastat-ilmoituksessaan, vaikka tavarat fyysisesti lähtevätkin suoraan FI 1:n varastosta.

Esim. 3

Suomalainen yritys FI 1 ostaa (yhteisöhankinta) itävaltalaiselta yritykseltä AT tavaroita ja myy (kotimaan arvonlisäverollinen lasku) ne edelleen toiselle suomalaiselle yritykselle FI 2. Tavarat toimitetaan suoraan Itävallasta Suomeen FI 2:lle.

FI 1 ilmoittaa kyseiset tavaratoimitukset Intrastat-ilmoituksessaan, vaikka tavarat fyysisesti menevätkin suoraan FI 2:lle.

Esim. 4

Suomalainen yritys FI 1 myy italialaiselle yritykselle IT “raakatuotteita”, jotka toimitetaan toiselle suomalaiselle yritykselle FI 2:lle jalostettavaksi. Jalostuksen jälkeen FI 2 toimittaa tavarat Italiaan IT:lle.

Kaksinkertaisen tilastoinnin estämiseksi molemmat suomalaiset yritykset eivät voi ilmoittaa ko. tavaroita tilastoilmoituksessaan.   FI 2 ilmoittaa ko. tavaratoimitukset Intrastat-ilmoituksessaan, koska pitää hallussaan lähetyksen kohteena olevia tavaroita.

Huom! Jalostettujen tavaroiden arvo on raaka-tuotteen arvo + jalostuskustannukset. Raakatuotteen arvo on hinta, joka tavarasta olisi laskutettu normaalisti ostettaessa/ myytäessä.

Tilastotietojen antamisen laiminlyönti

Tietojen ilmoittamatta jättäminen määrätyssä ajassa viivästyttää tilastojen julkaisemista. EU:n Parlamentin ja Neuvoston asetus jäsenmaiden välisen kaupan tilastoinnista edellyttää kansallisesti määrättyä sanktiota tietojen toimittamisen laiminlyönnistä (Asetus 638/2004, art. 7).

Suomessa Intrastat-ilmoituksen laiminlyönnistä on säädetty tullilain 96 § 1. momentissa nro 304/2016. Virhemaksu määrätään, mikäli tilastotietoja ei ole toimitettu määräajassa. Virhemaksu määrätään kuukausittain kustakin laiminlyönnistä erikseen. Virhemaksu voidaan myös määrätä, jos tiedot ilmoitetaan tahallisesti virheellisinä.

Huomioi nämä

Tullin tilastointi voi yrityksen omasta pyynnöstä antaa sisäkaupassa käytettäviä raportointiyksikkötunnuksia (INT-koodeja), jotka merkitään alv-numeron jatkeeksi. Kyseistä menettelyä käytetään useimmiten tapauksissa, joissa yrityksellä on eri paikkakunnilla toimipisteitä, joista kukin haluaa käytännön syistä antaa oman tilastoilmoituksensa. Tilastotietojen ilmoittamisen alkaminen ja päättyminen tehdään kuitenkin aina koko yrityksen tuonnin tai viennin perusteella.


Tiedonantaja voi siirtää tilastoilmoituksen laadinnan osittain tai kokonaan asiamiehen tehtäväksi. Asiamiehen tehtävä voidaan myös jakaa useamman asiamiehen kesken. Vastuu tietojen lähettämisestä ja niiden oikeellisuudesta jää kuitenkin aina tiedonantajalle (EU-sisäkaupan perusasetus nro 638/2004, art. 7). Mikäli yritys käyttää ilmoituksen laadinnassa asiamiestä, tulee tätä koskevat tiedot ilmoittaa Tullin tilastointiin sähköpostilla: intrastat(at)tulli.fi (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpostiosoite, yhdyshenkilötiedot, alv-numero).

Asiamies voi myös itse ilmoittaa tiedot itsestään Tullin tilastointiin.


Kaukomyynnillä tarkoitetaan postitilausmyyntiä ja muuta myyntiä, jossa myyjä huolehtii tavaroiden lähettämisestä määränpäämaahan yksityishenkilöille tai heihin rinnastettaville henkilöille. Suomessa kaukomyyntiä harjoittavan ulkomaisen yrityksen on hakeuduttava täällä verovelvolliseksi, mikäli yksityishenkilöille tapahtuvan myynnin arvo on yli 35 000 euroa vuodessa.

Kaukomyyntiä harjoittava yritys määritellään EU-sisäkaupan tilastoilmoittajaksi samojen yleisperiaatteiden mukaisesti kuin muutkin ilmoittajat eli silloin, kun asianomaiselle kalenterivuodelle määritelty kynnysarvo on ylittynyt.


Jos yrityksen alv-numero muuttuu omistussuhteen, nimen, paikan, oikeudellisen aseman tai muun vastaavan muutoksen vuoksi, on yrityksellä tästä huolimatta edelleen samat tilastointivelvollisuudet kuin ennen muutosta. Alv-numeron muutoksesta tai muusta ilmoittamiseen liittyvästä muutoksesta, esim. yrityksen toiminnan lopettamisesta, on ilmoitettava Tullin tilastointiin tai sähköpostilla: intrastat(at)tulli.fi. Näiden muutosten ilmoittamisessa voi käyttää myös muutoslomaketta Tullin internetsivuilla https://tulli.fi/tilastot/yhteystietojen-muutosilmoitus.


Yrityksen osoitteen ja yhteyshenkilöiden muutokset tulee ilmoittaa Tullin tilastointiin sähköpostilla: intrastat(at)tulli.fi. Muutosten ilmoittamisessa voi käyttää myös muutoslomaketta Tullin internetsivuilla https://tulli.fi/tilastot/yhteystietojen-muutosilmoitus


Mahdollisten tilastokyselyjen selvittämiseksi tilastoilmoituksien sisältämät tiedot tulee säilyttää vähintään kaksi vuotta tilastointivuoden päättymisen jälkeen. Käytännön syistä Tullin tilastoinnin suositus on, että kuluvan vuoden tilastotietojen lisäksi säilytetään aikaisempien kahden kokonaisen kalenterivuoden tiedot.


Tullin tilastointi voi lähettää tilastoilmoittajalle tai tämän käyttämälle asiamiehelle tilastokyselyn ilmoitettujen tietojen oikeellisuudesta. Kyselyt tehdään pääsääntöisesti kahden kuukauden aikana tilastojakson päättymisestä, mutta kyselyjä voidaan tehdä aina tilastointivuotta seuraavan vuoden elokuun 15. päivään asti. Erikoistapauksissa kyselyjä voidaan tehdä kahden vuoden aikana tilastointivuoden päättymisestä (esim. Eurostatin tiedustelu). 


Tullin tilastoinnissa seurataan tilastotietojen ilmoittamista yrityskohtaisesti vertaamalla verottajalta saatuja alv-arvotietoja ja tilastoilmoitusten arvotietoja keskenään. Vertailua tehdään sekä kuukausittain että neljännesvuosittain tuonnin ja viennin osalta erikseen. Mikäli ilmoitetut kokonaisarvot poikkeavat merkittävästi toisistaan, Tulli lähettää yritykselle selvityspyynnön. 

Tiettyjä tavaratoimituksia ei merkitä arvonlisäveroilmoitukseen yhteisömyynneiksi tai -hankinnoiksi. Näitä ovat esim. palkkatyövalmistusta (kauppatapahtumakoodit 41, 42, 51 ja 52) ja korjausta (koodi 60) varten toimitettavat ja ko. toiminnon jälkeen palautettavat tavarat. Ne kuitenkin ilmoitetaan Intrastat-ilmoituksella. Näistä tavaratoimituksista tulee ero Intrastat-ilmoituksen ja arvonlisäveroilmoituksen välillä. Kauppatapahtuma-koodi ilmaisee kuitenkin, että kyseessä on hyväksyttävä ero, jolloin selvityspyyntöä ei lähetetä.


Poistot EU-sisäkaupan tiedonantajien rekisteristä tehdään vuosittain keväällä koko edellistä vuotta koskevien alv- ja tilastotietojen perusteella. Kynnysarvojen alapuolelle jääneiden yritysten tuonnin tai viennin tilastotietojen ilmoittaminen merkitään tällöin päättyneeksi. Asianomaisille yrityksille lähetetään kirjeitse tieto asiasta. Jos yrityksen koko vuoden alv- ja tilastoarvot ovat jääneet kynnysarvojen alapuolelle, mutta tiedonantovelvollisuus on alkanut kesken vuotta, ei poistoa tilastoilmoittajien rekisteristä seuraavana vuonna tehdä.

Jos yrityksen toiminta muuttuu, esim. se lopettaa toimintansa, voidaan tilastotietojen ilmoittaminen merkitä päättyneeksi muulloinkin. Yrityksen tulee näissä tapauksissa ottaa yhteyttä Tullin tilastointiin sähköpostilla: intrastat(at)tulli.fi.


Ota yhteyttä
Intrastat
ma–pe
vs99Tglox1jZvyyhgNuiYv7CJT6gngfnegav

Asiasanat