Muita verottomuuksia

Toiseen jäsenvaltioon myytävät tavarat

Tavaran maahantuonti on verotonta, jos tavaran tuontikuljetus päättyy toisessa jäsenvaltiossa ja jos tavara on yhteisömyyntinä veroton ja maahantuojana on elinkeinonharjoittaja. Tarkoituksena on yksinkertaistaa yhteisökauppaan liittyvää maahantuontia tilanteessa, jossa tavara tuodaan kolmannesta maasta yhteisön alueelle eri jäsenvaltiossa kuin missä se kulutetaan. Tavara verotetaan yhteisöhankintana kuljetuksen päättymisvaltiossa.

Verovarastointimenettelyyn siirrettävät tavarat

Tavaran maahantuonti on verotonta, kun tavara siirretään arvonlisäverolaissa tarkoitettuun verovarastointimenettelyyn.

Arvonlisäverolaissa verovarastointimenettelyssä olevalla tavaralla tarkoitetaan veroviraston antaman luvan nojalla pidettävässä verottomassa varastossa olevaa tavaraa, joka ei ole tullikoodeksissa tarkoitetussa väliaikaisessa varastointimenettelyssä tai tullivarastointimenettelyssä.

Valmisteveron alaisten tavaroiden katsotaan olevan verovarastointimenettelyssä silloin, kun ne ovat valmisteverotuslain (182/2010) 6 §:n 5 kohdassa tarkoitetussa varastossa. Valmisteverotuksen valtuutetulta varastonpitäjältä ei näin ollen edellytetä erillistä Verohallinnon myöntämää verovarastopäätöstä tuotteille, joihin verottomuussäännöstä voidaan soveltaa.

Verottomuus kansainvälisten sopimusten nojalla

Tavaran maahantuonti on verotonta, jos verottomuudesta on sovittu arvonlisäverolain voimaan tullessa Suomea velvoittavalla, vieraan valtion kanssa tehdyllä sopimuksella.

Kulkuneuvon henkilökunnan tuomiset

Suomen ja yhteisön ulkopuolisen maan tai alueen välisessä ammattimaisessa liikenteessä olevan kulkuneuvon henkilökunnalla on oikeus tuoda kalenterikuukauden aikana työmatkaltaan tullitta ja veroitta sama määrä kuin matkustajalla on oikeus tuoda kerralla. Maaliikenteessä olevan kulkuneuvon henkilökunta voi kuitenkin tuoda kerralla määrällisesti rajoitettujen tuotteiden lisäksi muita tuotteita tullitta ja veroitta korkeintaan 300 euron arvosta.

Tietovälineet

Verotonta on tietovälineen ja sille tallennetun atk-erikoisohjelman maahantuonti, kun maahantuojana on elinkeinonharjoittaja tai arvonlisäverovelvollisten rekisteriin merkitty oikeushenkilö.

Points to consider

Arvonlisäverolaissa määritellyn sijoituskullan maahantuonti on arvonlisäverotonta. 

Maahantuojan on vedottava maahantuonnin verottomuuteen tulli-ilmoituksella ja esitettävä näyttö verottomuuden edellytysten täyttymisestä. Tulli-ilmoituksella ilmoitetaan kansallinen menettelykoodi 7AN.

Kultaharkot ja -levyt

Sijoituskultana pidetään vähintään 995 tuhannesosan pitoisia kultaharkkoja ja -levyjä, joiden paino on hyväksytty kultamarkkinoilla, sekä sijoituskultakolikkoja. Maailman merkittävimmillä kultamarkkinoilla kaupan kohteena ovat käytännössä standardipainoiset harkot ja levyt.  Neuvoston täytäntöönpanoasetuksen N:o 282/2011 (15.3.2011) liitteessä III luetellaan tavallisimmat kauppapainot:

  • 12,5 / 1 kilogrammaa
  • 500 / 250 / 100 / 50 /20 /10 / 5 / 2,5 / 2 grammaa
  • 100 / 10 / 5 / 1 / ½  / ¼ unssia
  • 10 / 5 /1 taelia
  • 10 tolaa

Todisteeksi verottomuuden edellytysten täyttymisestä voidaan hyväksyä esimerkiksi valmistajan vakuutus.

Kulta-aineksen (mm. kultajauhe ja -jyvät) ja kultapuolivalmisteen (esim. kultatanko, romukulta) maahantuonti on verollista.

Kultakolikot

Sijoituskultana pidetään myös vähintään 900 tuhannesosan pitoisia kultakolikoita,

  • jotka on lyöty vuoden 1800 jälkeen
  • jotka ovat tai ovat olleet laillisia maksuvälineitä alkuperämaassa; ja
  • joiden tavanomainen myyntihinta on enintään 80 prosenttia suurempi kuin kolikon sisältämän kullan käypä markkina-arvo.

Jokaisen jäsenvaltion on vuosittain ilmoitettava komissiolle sijoituskultakolikon edellytykset täyttävät kolikot, joilla käydään kauppaa kyseisessä jäsenvaltiossa. Yhteisestä arvonlisäverojärjestelmästä annetun Neuvoston direktiivin 2006/112/EY mukaan komissio julkaisee kattavan luettelon näistä kolikoista Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa ennen kunkin vuoden joulukuun 1. päivää. Julkaistussa luettelossa olevien kolikoiden katsotaan täyttävän sijoituskultakolikon edellytykset koko sen vuoden ajan, jota varten luettelo on julkaistu.

Komissio ei ole julkaissut luetteloa vuodelle 2013. Vuosien 2014, 2012 ja 2011 luettelot löytyvät seuraavista Euroopan unionin virallisista lehdistä:

Komission julkaisema luettelo ei kuitenkaan ole tyhjentävä, joten myös muita kuin luettelossa mainittuja kultakolikoita, jotka täyttävät edellä mainitut edellytykset, pidetään sijoituskultakolikkoina. Näyttövelvollisuus edellytysten täyttymisestä on maahantuojalla, joka haluaa vedota verottomuuteen.

Laskettaessa tavanomaisen myyntihinnan suhdetta kolikon sisältämään kullan käypään markkina-arvoon käytetään seuraavia käsitteitä:

Tavanomainen myyntihinta - Myyjän ostajalta veloittama kolikon myyntihinta. Myyjän veloittamia kuljetuskustannuksia tai muita vastaavia kustannuksia ei sisällytetä hintaan.  

Valuutan muuntokurssi - Valuutan muuntamisessa euroiksi käytetään Tullin vahvistamia maahantuonnin yhteydessä käytettäviä muuntokursseja, jotka julkaistaan Tullin nettisivuilla kuukausittain. 

Kullan käypä markkina-arvo -  Laskennassa kullan käypänä markkina-arvona käytetään Lontoon metallipörssissä kolikon vastaanottopäivänä noteerattua kullan hintaa (USD/unssi). Mikäli kullan hintaa ei vahvisteta kyseisenä päivänä, sovelletaan seuraavan vahvistamispäivän arvoa. Yleensä tavaranhaltijan tulee esittää kyseinen markkina-arvo. 

Kolikon sisältämä kullan määrä grammoina - Maahantuojan on esitettävä selvitys kolikon sisältämästä kullan määrästä, esim. valmistajan antama vakuutus.

  • Unssi - 31,1035 grammaa
  • Tael - 1,193 unssia
  • Tola - 10 tolaa = 3,75 unssia


Keywords

Help us improve our site content

We want to improve our service, which is why your feedback is valuable to us. If you have ideas on how our web services could be developed further or if you wish to give us feedback, please let us know.

Send feedback