FI SV EN

Tullin rikostorjunnan yhteiskuntaan ja talouteen kohdistuvat vaikutukset korkealla tasolla

17.3.2017 12.00
Tiedote

Tullirikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli noin 225 miljoonaa euroa. Edellisenä vuonna vaikuttavuus oli yhteensä 15,94 miljoonaa euroa. Suurin osa vaikuttavuuden kasvusta on takavarikoimatta jääneen tavaran arvon kasvua.

Tästä summasta vältettyjen verojen määrä oli noin kahdeksan miljoonaa euroa (2015: 3,45 milj. euroa). Takaisin saadun rikoshyödyn määrä oli 19,3 miljoonaa euroa, kun se vuotta aikaisemmin oli 10,7 miljoonaa euroa.

Talousrikostorjunnan vaikuttavuus oli myös kasvussa vuonna 2016. Vaikuttavuusluku oli viime vuonna 25,77 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 11,5 miljoonaa euroa pienempi.

Nuuskaa takavarikkoon lähes kolme ja puoli tonnia

Nuuskan salakuljetustapauksia sekä jälleenmyyntiä paljastui vuoden 2016 aikana ennätyksellisen paljon. Tulli takavarikoi edellisvuoteen verrattuna melkein kolminkertaisen määrän nuuskaa – yhteensä 3 442 kiloa.

Nuuskan myyntiä tapahtuu Suomessa verkon kauppapaikkojen kautta, postiennakolla sekä liiketoiminnan yhteydessä. Nuuskan tuontia ja jälleenmyyntiä on tutkittu mm. törkeinä veropetoksina sekä salakuljetuksina.

Elokuussa 2016 voimaan tulleen tupakkalain mukaan yksityishenkilö saa omaa henkilökohtaista käyttöään varten tuoda mukanaan yhteensä enintään 1 000 grammaa (kilon) nuuskaa. Nuuskaa ei saa myydä Suomessa.

Tullin tietoon tulleiden rikosten määrä korkea - huumausainerikosten määrä nousi

Tullin tietoon tuli vuonna 2016 yhteensä 9 581 rikosta (2015: 9 656). Tulli paljasti vuonna 2016 yhteensä 3 187 huumausainerikosta (2015: 2 312). Myös törkeiden huumausainerikosten määrä nousi – 2016 Tulli tutki 254:ää törkeätä huumausainerikosta.  (2015:199)

Huumeita takavarikoitiin kuitenkin vähiten viiteen vuoteen. Vuonna 2015 huumeita takavarikoitiin yhteensä 1 277 kiloa, mikä on yli 200 kiloa enemmän kuin nyt vuonna 2016.  

Khat-huumeen takavarikot vähenivät edellisvuodesta lähes tarkalleen 200 kiloa, mikä selittää kokonaismäärän vähenemisen. Khatin takavarikoiden vähenemiseen voidaan pitää osasyynä kuivatun khatin suosion nousua, sekä khatin luokittelua huumausaineeksi Iso-Britanniassa vuonna 2014.

Amfetamiinia takavarikoitiin noin 56 kiloa (2015: 135 kiloa).

Huumeiden viihdekäytön voidaan sanoa olevan kasvussa: kokaiinitakavarikkomäärä oli suurin määrä 13 vuoden ajalla, noin 8,6 kiloa mikä on hieman alle kolme kiloa enemmän kuin edellisvuonna. Ekstaasia takavarikoitiin myös eniten 13 vuoteen, yhteensä 107 000 tablettia.

Veropetosten määrä suurin viiteen vuoteen

Tulli tutki vuonna 2016 yhteensä 914 veropetosta, kun vastaava luku vuotta aiemmin oli 856. Törkeitä veropetoksia paljastui 109 (2015: 69). Tullin tutkimat talousrikoksiksi luokitellut törkeät veropetosjutut ovat olleet pääasiassa nuuskan, savukkeiden ja alkoholin laitonta maahantuontia. Talousrikoksiksi luokitellut jutut ovat liittyneet auto-, jäte-, valmiste-, ja arvonlisäveroihin sekä tullivarastointiin. Viime vuoden joulukuun loppuun mennessä törkeiden veropetosten tutkinta-aika oli 403 vuorokautta (2015: 269 vuorokautta).

Tullin talousrikostorjunnan haasteellisuutta ovat lisänneet talousrikollisuuteen liittyvät uudet ilmiöt kuten sähköiseen kaupankäyntiin sekä sisäkaupan liikenteeseen liittyvä yhä kansainvälistyvä talousrikollisuus.

Internetiä hyödynnetään enenevässä määrin korkeasti verotettujen tuotteiden markkinointiin ja kauppaamiseen kuluttajille ja samalla kierretään kyseisten tuotteiden verosäännöksiä.

Yhteisökaupan arvonlisäverotukseen liittyvää kasvavaa petosrikollisuutta Tulli torjuu yhteistyössä verohallinnon ja ulkomaisten lainvalvontaviranomaisten kanssa. Vuonna 2016 on edelleen havaittu logistiikka-alan vienti- ja passitusmenettelyjen yhteydessä tapahtuvaa rikollista toimintaa. Tullin tutkinnassa olevat tapaukset ovat liittyneet muun muassa vientiselvittämättä jätettyihin tavaroihin tai virheellisesti ilmoitettuihin tavarankuvauksiin ja tullinimikkeisiin maahantuonnin yhteydessä.

Aseita ja aseiden osia tilataan verkon välityksellä

Ampuma-aserikoksia tutkittiin vuonna 2016 eniten viiden vuoden aikana eli 163 tapausta. Suurin osa näistä oli lieviä ampuma-aserikoksia. Aseita Tulli takavarikoi 218 kappaletta, josta suurin osa oli kaasuaseita.

Tällä hetkellä ilmiönä esiintyy niin Suomessa kuin muissakin maissa aseiden ja aseiden osien tilaaminen internetin välityksellä. Tähän ongelmaan on vastattu kotimaisilla valvontaprojekteilla sekä kansainvälisten viranomaisoperaatioiden kautta.

Tullin harmaan talouden torjunnalla saavutettiin suoraa ja epäsuoraa vaikuttavuutta

Tulli jatkaa tehokasta harmaan talouden torjuntaa yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Vuosille 2016–2020 hyväksytyn strategiansa mukaisesti Tulli torjuu tehokkaasti harmaata taloutta sekä suojaa yhteiskuntaa varmistamalla tavaraturvallisuutta ja torjumalla rajat ylittävää vakavaa rikollisuutta.

Vuosille 2016–2020 on laadittu valtakunnallinen harmaan talouden ja talousrikostorjunnan strategia sekä toimenpideohjelma sen toteuttamiseksi. Tulli on laatinut harmaan talouden torjuntahankkeen, johon sisältyy 23 eri hanketta vuosina 2016–2020.

Vuonna 2016 Tullin talousrikostorjunnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus oli yhteensä 25,7 miljoonaa euroa. Talousrikoksissa takaisin saadun rikoshyödyn arvo oli vuonna 2016 yhteensä 5,97 miljoonaa euroa. Vuosien 2012–2016 aikana saavutetut tulokset osoittavat, että Tullin talousrikostorjunta on ollut tehokasta ja oikein suunnattua.

Tullin yritystarkastuksen toiminta harmaan talouden vastaisen toiminnan näkökulmasta on ollut edelliseen vuoteen verrattuna samalla tasolla. Yritys- ja asiakirjatarkastuksia on tehty vuonna 2016 yhteensä 442 kappaletta, vuonna 2015 vastaava luku oli 397 tarkastusta.  Yritys- ja asiakirjatarkastusten ehdotetut lisäkannot vuonna 2016 olivat 60,7 miljoonaa euroa, vuonna 2015 vastaava luku oli 63 miljoonaa euroa. Tarkastuksia, jotka jo suunnitteluvaiheessa oli arvioitu harmaiksi kohteiksi, rikosperusteisia tarkastuksia tai tarkastuksia, jotka johtivat tutkintaan, oli 25 kappaletta

Lisätietopyynnöt viestinnän mediapalvelun kautta, p. 0295 527 150

Lehdistötiedotteet