Sata vuotta sitten: Veikö punakaarti Ruotsiin pirtua?

17.12.2017 9.00
Tiedote

Suomen rautateiden komissaari Eino Rahja saapui myöhään illalla 13. joulukuuta 1917 Suomen Pietarin tullitoimistoon. Käynnin aihe oli tulliselvitys passitettavalle tavaralle. Tavara oli spriitä, jota oli seitsemän junavaunullista, eli yhteensä 1 300 laatikkoa. Ne Rahja ilmoitti vietävän Tornion kautta transitona Venäjältä Ruotsiin. Vientiluvan oli antanut Pietarin sotilasvallankumouksellinen komitea. Vaunut sinetöitiin suomalaisilla tullilukoilla ja ne lähtivät kohti Suomen ja Venäjän rajaa.

Pietarin tullitoimisto sähkötti tavaraluettelon Helsingin tullikamarille, joka vahvisti seitsemän vaunun saapuneen illalla 14. joulukuuta 1917 Helsingin rautatieasemalle. Siellä sinetöityjä vaunuja oli vastaanottamassa useita tullivirkamiehiä, mukaan lukien Helsingin tullinhoitaja Robert Staudinger. ”Aseistetut siviili- ja sotilashenkilöt” kuitenkin estivät heitä pääsemästä tarkastamaan vaunujen sisältöä. Vartioon asetettiin 14 miliisiä ja kaksi tullivartijaa. Lisäksi ryhmä venäläisiä sotilaita vartioi vaunuja 17. joulukuuta asti, jolloin ne aamulla kello 4.30 lähetettiin Tornioon Ruotsiin vientiä varten. Tullihallitus ilmoitti Tornion tullikamarille, että vienti Ruotsiin oli sallittava. Siitä, siirtyikö spriilasti Ruotsiin vai ei, ei ole säilynyt tietoja.

Vaikka rajoitusten alainen sprii toki oli kysytty tuote, voidaan kysyä minkä vuoksi Ruotsiin vietävälle spriille tarvittiin näin raskas vartiointi? Eino Rahja oli itsekin tunnettu spriin ystävä, mutta todennäköisemmältä tuntuisi, että lastina oli jotakin muuta. Tiedetään Rahjan vastanneen tuolloin asekuljetuksista Suomen punakaarteille. Tällaisia kuljetuksia oli jo ollut useita.

Muutama päivä myöhemmin Terijoen asemalle tuli junalla Pietarista laatikoita, joissa oli sotilaskiväärejä. Ne olivat Pietarin sotilas- ja työläisneuvoston lupakirjan mukaan toimitettava Kyyrölän kylän punakaartille. Terijoen tullitoimitus ei olisi sallinut aseiden maahantuontia, mutta aseilla uhaten tavarat otti haltuunsa komissaari Hamilovski ja ryhmä venäläisiä sotilaita. Myös 18. joulukuuta Terijoen aseman ohi oli kuljetettu ammuksia samalle punakaartille.

Kuvat:
Eino Rahja. Kansan arkisto.
Robert Staudinger. Tullimuseo.

Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden ajan Tullin historiamuistelut omistetaan vuoden 1917 tapahtumille. Tuomme esiin asioita, jotka koskivat Tullin päätehtäviä ulkomaankaupan edistäjänä, säätelijänä ja valvojana.

Suomen ulkomaankauppaan ensimmäisen maailmansodan ja itsenäistymisvuoden tapahtumat vaikuttivat vuosikymmeniä. Tulli valaisee itsenäisen Suomen kriittisiä vaiheita julkaisemalla artikkeleita, tarinoita ja kuvia 1800-luvun lopulta lähtien laatimiensa ulkomaankaupan tilastojen pohjalta. 

Artikkeli Lehdistötiedotteet Sata vuotta sitten