Hyppää sisältöön

Sata vuotta sitten: Tullilta halutaan lisää aluksia sotapalvelukseen

Julkaisuajankohta 3.5.2017 13.44
Tiedote

Viaporin sotasataman päällikkö ilmoitti 25. huhtikuuta 1917, että tullihöyrylaivat Suomi ja Vesta otettaisiin purjehduskauden alkaessa Venäjän armeijan alaisen luotsilaitoksen palvelukseen.

Tullihallitus vastasi ilmoitukseen 3. toukokuuta 1917, että jo kymmenen rannikkovartiohöyryä ja höyrysluuppia sekä kolme isompaa höyrylaivaa oli otettu Tullilta Venäjän asevoimien käyttöön. Näiden lisäksi isoista höyryaluksista vielä Suomi ja kolme muuta oli Tullihallituksen edellisen pääjohtajan Strauchin ja sotilasjohdon välisellä sopimuksella siirretty tilapäisesti sotilaallisen käskyvallan alaiseksi Pohjanlahdelle. Niinpä Tullin omassa käytössä oli enää kolme höyryalusta, Mäntyluoto, Vartio ja Vesta.  

Niistä Mäntyluoto partioi Laatokalla, Vartio vartioi Oulun-Tornion korkeudella ja Vesta Suomenlahdella.  Suomenlahdella merenkulku oli vilkasta, ja siellä myös esiintyi eniten salakuljetusta, josta suuri osa vieläpä johtui sota-ajan tuontirajoituksista. Jos siis Tulli joutuisi luopumaan Vestasta, koko Suomenlahti jäisi vaille vartiointia, ja salakuljetus saisi kasvaa vapaasti. Niinpä Tulli esitti toiveen, että ainakin Suomen ja Vestan sotapalvelukseen ottamista voitaisiin vielä harkita. 

Tulli ei saanut koskaan suoraa vastausta. Sen sijaan Tullihallituksen edelliskesänä esittämään pyyntöön saada aseistaa merirajaa vartioivien tullilaivojensa tullivartijat tuli senaatilta 18. toukokuuta 1917 myöntävä vastaus.

Kuva: Höyrylaiva Suomen miehistö käytti venäläismallisia matruusilakkeja. Tullimuseo.

Artikkeli Sata vuotta sitten