Sata vuotta sitten: Suomi itsenäiseksi, epävarma tilanne jatkuu
Torstaina 6. joulukuuta 1917 eduskunta hyväksyi Suomen itsenäisyysjulistuksen. Tulli ei saanut asiasta mitään virallisia ohjeita, kuten eivät muutkaan viranomaiset. Tullin toiminta sujui edelleen. Maassa oli paljon venäläisiä sotilaita, jotka toimivat Suomen viranomaisista ja itsenäisyysjulistuksesta piittaamatta.
Tullihallituksen pääjohtajan virka oli ollut jo keväästä lähtien täyttämättä. Sanomalehdissä kerrottiin edellisenä päivänä, kuinka Tullivirkamiesliiton lähetystö oli käynyt senaatissa esittämässä Kuopion tullinhoitajaa Ville Poppiusta Tullin seuraavaksi pääjohtajaksi. Poppius saikin pari viikkoa myöhemmin nimityksen hoitaa päätirehtöörin virkaa toistaiseksi. Seuraavana vuonna nimityksestä tuli pysyvä.
Neljäs joulukuuta – päivänä, jolloin senaatti antoi itsenäisyysjulistuksen – Tullihallitus suostui Tornion rajatarkastajan ehdotukseen rahoittaa pitempiä vartiointimatkoja Ruotsin rajalla vuoden alusta toukokuuhun. Tornion tullikamarin pakkahuonetarkastaja taas oli anonut itselleen turkkia ja kirjoituskonetta. Tämän Tullihallitus torjui 6. joulukuuta todeten, ettei virkamiehille ollut vielä milloinkaan annettu turkkeja eikä yhtään vapaata kirjoituskonetta ollut tarjolla. Tullikamarin laskut suksien tervaamisesta kuitenkin hyväksyttiin.
Tiistaina 4. joulukuuta Tullihallitus ilmoitti suostuvansa Lappeenrannan väliaikaisen tullitoimituksen ehdotukseen siitä, että toimisto olisi toistaiseksi auki aamupäivisin klo 10–12 Venäjältä rautateitse saapuvaa postitavaraa varten. Kello 12–14 toimistossa voitiin selvittää muita tavaroita ja maksaa tulleja.
Kaikkea Venäjältä tulevaa tavaraa ei kuitenkaan haluttu tulliselvittää. Viikkoa aiemmin Terijoella oli tuotu maahan asejuna, ja tarkastamaan tulleet tullimiehet oli ajettu pois aseilla uhkaamalla. Tullihallitus pyysi 4. joulukuuta senaatilta toimenpiteitä. Tullihallituksen mukaan Tulli ei tätä nykyä voinut tehdä mitään vastaavan pakkomaahantuonnin estämiseksi. Joulukuun 6. päivänä Tullihallitus pyysi vielä Rautatiehallitusta selvittämään, minne päin maata vaunut mahdollisesti olivat menneet.
Elintarvikkeiden viennin valvonta työllisti Tullia entiseen tapaan. Samana torstaina 6. joulukuuta Tullihallitus ilmoitti elintarvehallitukselle venäläisten sotilaiden luvattomista elintarvikevienneistä Karjalan kannaksella sekä pyysi toimenpiteitä ja yleisiä määräyksiä tämän estämiseksi. Samoin Tulli valitti kenraalikuvernöörin kanslialle, että venäläiset sotilasviranomaiset Torniossa olivat kieltäneet joidenkin tavaroiden viennin Ruotsiin, vaikka niillä oli ollut asianmukaiset vientiluvat. Venäläiset sotilaat olivat ottaneet Tornion köysiradalta vakuutettuja kansainvälisiä paketteja omin luvin.
Tässä vaiheessa oli jo saatu tietää, että venäläisiä joukkoja oltiin vetämässä pois maasta. Tornion tullikamari oli huolissaan Tornioon sijoitetuista sotamiehistä, joille oli tulossa takavarikkopalkkioita useista keskeneräisistä tullijutuista. Tullikamari toivoi palkkioiden maksamista etukäteen, koska pelättiin, että muuten sotilaat tulisivat ennen lähtöään vaatimaan niitä väkisin. Tullihallitus suostui tähän.
Samoin senaatin valtiovaraintoimituskunnalle kerrottiin, että seitsemän tavaravaunullista ampuma-aseita oli saapunut Suomeen Venäjältä ohi Terijoen tullin. Vaunut oli passitettu Pietarin tullitoimistosta 3. joulukuuta, mutta niiden tuojat eivät olleet suostuneet tulliselvitykseen, vaan olivat uhkailleet väkivallalla.
Tulliselvitykset ja valvonta sujuivat kuitenkin entiseen tapaan. 6. joulukuuta helsinkiläiset huolintafirmat Victor Ek ja Lars Krogius saivat luvan varastoida kauttakulkutavaroita, joiden määräaika oli umpeutunut. Kummankin tavarat olivat tulleet maahan Torniosta ja menossa Pietariin. Victor Ekin anomus koski 2 438 laatikkoa säilykkeitä, Krogiuksen mm. 130 laatikkoa shellakkaa. Tavarapassitusten ja siirtokuormausten valvonta sisämaan liikennepaikoilla onnistui edelleen. Tullivartijat kävivät valvomassa niitä muun muassa Kokemäellä ja Haapamäellä.
Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden ajan Tullin historiamuistelut omistetaan vuoden 1917 tapahtumille. Tuomme esiin asioita, jotka koskivat Tullin päätehtäviä ulkomaankaupan edistäjänä, säätelijänä ja valvojana.
Suomen ulkomaankauppaan ensimmäisen maailmansodan ja itsenäistymisvuoden tapahtumat vaikuttivat vuosikymmeniä. Tulli valaisee itsenäisen Suomen kriittisiä vaiheita julkaisemalla artikkeleita, tarinoita ja kuvia 1800-luvun lopulta lähtien laatimiensa ulkomaankaupan tilastojen pohjalta.
Kuva: Viipurin satamaa. Tullimuseo
Vuosi 2017 on Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuosi. Juhlavuoden ajan Tullin historiamuistelut omistetaan vuoden 1917 tapahtumille. Tuomme esiin asioita, jotka koskivat Tullin päätehtäviä ulkomaankaupan edistäjänä, säätelijänä ja valvojana.
Suomen ulkomaankauppaan ensimmäisen maailmansodan ja itsenäistymisvuoden tapahtumat vaikuttivat vuosikymmeniä. Tulli valaisee itsenäisen Suomen kriittisiä vaiheita julkaisemalla artikkeleita, tarinoita ja kuvia 1800-luvun lopulta lähtien laatimiensa ulkomaankaupan tilastojen pohjalta.
